Matkamiehen aika Albaaniassa on nyt takana päin. Loppua kohti aloin pitää Tiranasta... ainakin jollakin tavalla. Kaupungin vastakohtaisuus toisaalta ärsytti ja toisaalta miellytti. Köyhyys oli jotekin erilaista kuin olen missään muualla nähnyt. Pirkko tuossa komentissaan viittasi tyytyväisiin köyhiin. Ihmisiin, jotka länsimaisen standardin mukaan elävät köyhissä oloissa, mutta ovat silti elämäänsä hyvin tyytyväisiä. Usein tyytyväisempiä kuin me länsimaiset. Hämmästelin asiaa äännen eräälle ei Albaanialaiselle henkilölle, joka on työskennellyt useissa köyhissä maissa. Hänen analyysinsä oli jota kuinkin sen suuntainen, ettei hän ole koskaan ollut tekemisissä niin epätoivoisen ja kurjan köyhyyden kanssa. Ja tällainen köyhyys on johtanut välipitämättömyyteen.
Nyt istuskelen Wienin lentokentällä ja odottelen Helsingin lentoa, joka lähtee parintunnin päästä. Tajusin juuri jättäneeni kirjani edelliseen koneeseen. Se kuulemma on löytötavara toimistossa, ja virkailijan arvion mukaan siellä käyminen kestää noin tunnin. Jos kun tulen sieltä ehdin laitan muutan kuvan tänne vielä Albaaniasta. Muussa tapauksessa ne ilmestyvät toivon mukaan ensiviikolla.
Hengellisen elämän salaisuus
1 vuosi sitten
3 kommenttia:
Tervetuloa takaisin eurooppalaisen sivistyksen pariin(sivistys= euroviisut, formulat,jalkapallo jne). Toivottavasti löytötavaratoimisto ei vienyt kahta tuntia, silloin tulisit seuraavalla koneella. Suomen sää on hieno ja lämpimämpää on tulossa
(hyttysineen). Nähdään Laukaassa.
Pekka
Helou Markku!
Ja terveisiä Turusta. Hauska lukea kokemuksiasi, en päässyt vielä niin pitkälle, että olisin saanut selvää, minkä sortin reissussa olet, mutta paljon kertyy kilometrejä. Hyvää matkaa!
-Jussi N
Kovasti odottelen Matkamiehen uusia juttuja. Palataan toivottavasti pian aiheeseen. ;)
Terveiset Italiasta!
Ai joo. Melkein unohtui. Veljeni blogi, Down Under http://ylosalaisin.blogspot.com/.
Yhden miehen unelma Australian vuodesta muuttui kolmen kaverin seikkailuksi. Sapattivuoden voi toteuttaa monella tavalla.
Mika
Lähetä kommentti