Niinpä siinä sitten kävi: heti, kun usko laukun löytymiseen alkoi olla vähissä, se löytyi... Todennäköisesti niinkin yllättävästä paikasta kuin Helsinki. Nyt se oma laukkuni on täällä Riikassa niinkuin minäkin. Elämässä voi jokus olla yllättävän pieniä asioita, jotka tekevät onnelliseksi. Tällä kertaa se oli tuhlaajamatkalaukun paluu.
Lisää matkan eri vaiheista huomenna.
Hengellisen elämän salaisuus
6 kuukautta sitten
2 kommenttia:
Ei tarttenutkaan käydä uuden puvun ostoon. ;-)
SUn tarinasi laukusta oli kuin paras jännitystarina. Sä sait vedet mun silmille oli niin makeaa nauraa. Kiitti!
Lähetä kommentti