Nyt sekin sitten tapahtui

Matkamies kokee nähtävästi yhden matkailun karuuden per matka. Tällä kertaa vuorossa oli matkalaukun katoaminen. Olisin odottanut sen katoavan vaikka matkalla Beirutiin, mutta se päätti tehdä katoamistempunsa lyhimmällä mahdollisella lentovälillä eli matkalla Riikaan. Olihan tälläkin matkalla toki yksi koneen vaihto Helsingissä, mutta enpä olisi silti uskonut. Joka tapauksessa jostakin syystä pakkasin myös tietokoneeni powerin käsimatkatavaroihin. (Tätä voi kai kutsua johdatukseksi.) Ilman sitä olisin ollut hankaluuksissa tänään. Nyt voin kuitenkin työskennellä aivan normaalisti tänään ilman tulostinta. Sen power on tietenkin siellä matkalaukussa, koska käsimatkatavaroihinsa ei halua yhtään ylimääräistä painoa.

Muuten matka menikin ihan hyvin. Koneet olivat suurinpiirtein ajoissa ja minua oltiin vastassa lentokentällä niin kuin pitikin. Ne matkalaukut vain puuttuivat.... On hassua seistä hihnalla ja tajuta, ettei siellä missään näy omia laukkuja ja kaikki muut samasta koneesta ovat jo saaneet laukkunsa. Nyt vain odottelen, että puhelin soisi ja ne kertoisivat, että laukut ovat saapuneet. Ongelma on kai se, etteivät ne oikein tienneet mitään niistä laukuista. Tai niiden sijainnista. No, nyt vain odotellaan.

Asuntoni on aivan Riikan vanhan kaupungin keskellä, oopperatalon vieressä. Asunto on aivan mahtava. Kuva siitä saapuu Blogiin kunhan vain saan sen kameran välijohdon, joka on laukussa. Tai itse asiassa voi olla, että unohdin sen myös kotiin.